"... Niin hän jakoi heille omaisuutensa." Luuk. 15:12
Kaksi poikaa, ja isän jaettu omaisuus. Nuorempi otti omansa heti haltuun. Vanhempi ei tajunnut, että isän hänelle antama todella oli hänen... Hän oli isän kanssa, ja kaikki siellä oli hänen.
Nuorempi tuhlasi omansa, mutta hänelle taas oli yllätys se, että hänet otettiin yhä vastaan rakkaana ja odotettuna poikana, eikä palvelijana.
Kumpikaan heistä ei käsittänyt kuinka paljon isä heitä rakasti; isä joka antoi kaiken omilleen - rakkautensa ja omaisuutensa. Emme mekään käsitä.
Niin tosiaan, kumpikaan ei käsittänyt. Heillä oli vain eri tilanne ja erilainen näkökulma tuohon asiaan. Välillä sitä on itsekin löytänyt itsensä vuorotellen kummankin veljeksen tilanteesta. Ihmeen vaikeaa on tuota Jumalan armoa ja rakkautta käsittää.
VastaaPoistaNiin molempia puolia kyllä itsestään löytää. Raamattu on jännä kirja siinäkin mielessä, että niin monesta kohtaa voi senkaltaisia löytöjä tehdä.
Poista