Lukuvuorossa oli tänään Kol. 1:9-14. Siinä alussa (jakeet 9-10) luetellaan, mitä kaikkea kirjeen vastaanottajille sanotaan rukoiltavan: hengellistä viisautta ja ymmärrystä, täydellistä Jumalan tahdon tuntemista, elämistä Herralle kunniaksi ja hänen mielensä mukaan, hedelmän kantamista, hyvän tekemistä ja kasvua Jumalan tuntemiseen... Itseeni tuon lukeminen vaikutti masentavasti, koska omat puutteet huomaa selvästi.
Mutta sitten on Kristuksen työ!
"Hänen kirkkautensa voima ja väkevyys vahvistakoon teitä olemaan aina kestäviä ja kärsivällisiä.
Kiittäkää iloiten Isää, joka on tehnyt teidät kelvollisiksi saamaan pyhille kuuluvan perintöosan valon valtakunnasta. Hän on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan, hänen, joka on meidän lunastuksemme, syntiemme anteeksianto." Kol. 1:11-14 KR-92
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti