sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Ei sinun tarvitse huutaa kauas

Ei sinun tarvitse huutaa kauas.
Ei maitten ja merien taa,
ei taivaan avaruuksiin.
Minä olen tässä.
Olen kuullut kaikki ajatuksesi, senkin,
kun päästit suustasi jälleen sen "epäreilua."
Älä hätäile, minä autan sinua.
 

Lähettänyt klo
Tunnisteet:

6 kommenttia:

  1. Sesse1. tammikuuta 2017 klo 10.53

    Voi että! Niin eilis-illalle sopiva kirjoitus...taisin ahdistuksissani päästääkin suustani juuri tuon "epäreilua"...onneksi Herra antoi minulle sanan Raamatusta sen jälkeen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Metsäntyttö1. tammikuuta 2017 klo 16.37

      No jopas sattui. Minäkin tänä aamuna ja joku muukin päivä huomasin käyttäväni sita sanaa...

      Poista
  2. Siunattuja lukuhetkiä1. tammikuuta 2017 klo 11.26

    Niinpä! Hän auttaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Metsäntyttö1. tammikuuta 2017 klo 16.38

      Vierellä ihan on, mutta huomasin, että puhun kuin jollekin äärettömän kaukana olevalle.

      Poista
  3. PiipeA1. tammikuuta 2017 klo 17.27

    Niin se on: Herra on lähempänä kuin aavistammekaan, Hän kuulee sanattomatkin huokaukset. Onneksi! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Metsäntyttö2. tammikuuta 2017 klo 7.25

      Onneksi on näin, koska on niitäkin hetkiä jolloin ei mikään rukous nouse huulille, mutta sydämessä on kaipaus.

      Poista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)