tiistai 11. kesäkuuta 2019

Kenen teillä? - Kuninkaan tie

Aina välillä löytää itsensä miettimästä, että ollaanko tässä Jumalan teillä ja suunnitelmassa, vai jossakin muussa? Saatan ajatella, että itse olisin suunnitellut ihan jotain muuta, mutta nyt on kuitenkin näin, kuin on, jolloin paljosta saamme varmasti etsiä omaa osuuttamme asiaan. Mutta lopulta, jos tie kuitenkin on ollut Hänen...?

Hänhän sanoo: "Minuna ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne minun teitäni." Ajattelen Israelin kansaa. Heidän reittinsä luvattuun maahan olisi voinut olla nopeammin kuljettava, mutta matka kesti vuosikymmeniä kansan epäuskon tähden. Se oli niin pitkäkestoinen, että Mooseskaan ei selvinnyt "puhtain paperein" vaikka oli Jumalan mieleinen mies, joka sai seurustella Herran kanssa "kasvoista kasvoihin"*. Mooseskin sai vain etäältä katsella sitä maata, jonne hänen johtamansa kansa oli matkalla. Mutta vaikka matka oli niin mutkikas ja pitkä, eikä varmasti kovin miellyttävä, ja vaikka Jumala vihastui kansaansa monta kertaa, ja vaikka monet vanhemmista lähtijöistä eivät itse maata nähneet, heidän lapsessa näkivät sen. Ja kuitenkin Jumala oli kansansa kanssa koko matkan ja johdatti ja auttoi sitä.

Emmekö mekin voisi uskoa ja luottaa siihen, että Hän kuitenkin on ollut, ja edelleenkin on, koko matkan, kanssamme, vaikka epäilemme eksyneemme, tai peräti sitä, ettei Hän enää kulkisi kanssamme, kun katselemme toisennäköistä tietä, kuin mistä alkuun haaveilimme?

Tie, jota ihminen ei valitsisi,  voi kuitenkin olla Jumalan tie. Kuka olisi uskonut Kuninkaan tieksi ristinkuolemaa? Ja sitä se kuitenkin oli. Niin suunniteltu. Niin kuljettu. Perille päästy

"Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne,
 eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra.
Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata,
 ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne 
ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne." 
Jesaja 55:8-9

Jeesus sanoi:
"...Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti." Matt. 28:20



----
* "Ja Herra puhutteli Moosesta kasvoista kasvoihin, niinkuin mies puhuttelee toista..." 2. Moos. 33:11


Tällaisiä mietteitä täällä tänään. En ehkä saanut "sanoja riviin" ihan siten, kuin olisin halunnut ja mikä ajatus oli. Mutta omaa olemistamme ajattelin ja siitä ajatukseni lähtivät liikkeelle. "Satuin" myös lukemaan kohdan, jossa Jeesus kuolemansa jälkeen ilmestyi toisennäköisenä opetuslapsilleen, jotka eivät häntä heti tunteneet, vaikka Jeesus selitti heille hänestä ennalta sanottuja asioita.

Siunattua päivää sinulle!


4 kommenttia:

  1. Niin, me näemme vaan sen sotkuisen (nurjan) puolen , niinkuin ristipistotyöstä, mutta Jumala näkee sen oikean puolen ja miten hyvä siitä "loppupeleissä" tulee. Ja kuitenkin, miten suuri lahja on olla Jumalan käsityönä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo oli mainiosti sanottu, että ollaan Jumalan käsityönä! En ole sitä ihan silleen tullut ajatelleeksikaan:) Siinä on ajattelemisen aihetta.

      Poista
  2. Hän on luvannut pitää huolen ja olla kanssamme joka päivä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi se on sanottu Raamatussa, koska muuten se saattaisi kaikissa mutkissa, kivikoissa ja myrskytuulissa unohtua!

      Poista