Tätä ennen tapahtui: "Hänen vielä puhuessaan, katso, heidät varjosi valoisa pilvi; ja katso, pilvestä kuului ääni, joka sanoi: "Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt; kuulkaa häntä." Matt. 17:5
Jumalan puhetta he olivat pelästyneet. Ja valoisaa pilveä. Aivan ensiksi oli Jeesuskin näyttänyt hyvin valoisalta. Hänen kasvonsa oli loistanut kuin aurinko. Ja vaatteet olleet valkoiset kuin valo. Mutta sitten tuli se pilvi; valoisa pilvi tosin, ja Jumalan ääni. Se pelästytti, vaikka ei olisi tarvinnutkaan. Heidän ystävänsä Jeesus siinä edelleen oli; arkisen näköisenä taas, kun he nostivat katseensa. Heille oli vain näytetty välähdys Hänen kunniansa kirkkautta.
Miltähän paluu arkeen tuntui? Ehkä he kaipasivat takaisin siihen valoisaan pilveen Jumalan lähelle. Mutta vaikka sen valon kirkkaus hävisi näkyvistä, ja alkoi tavallinen arki, ehkä se kohtaaminen loi kuitenkin heidän mieleensä ja arkeensa yhä loistettaan. Ja olihan Jeesus kuitenkin läsnä.
---
Matteus 17.
(Koivuniemen Raamattuhaku)
hEI Metsäntyttö!
VastaaPoistaolen etsinyt sitä sinun kirjoitusta,linkin laitoit ,mutta en linkillä päässyt,se ei haittaa,oliko mikä vuosi ja kuukausi.löydän sen niillä tiedoilla!
oIkein hyvää ja Siunattua uutta vuotta 2020 !
jk. kirjauduin lukijaksi,nyt kun vielä onnistuistallentamaan omaan lukijalistaani.Sinun blogisi:)
Kiva Liisa:) Se juttu löytyy tuosta toisesta blogistani: vaaranlaella.blogspot.com ja sieltä vuodelta 2015 huhtikuun teksti, nimeltä: Uskovaisena ihmisenä.
PoistaOn nämä tietsikkajutut aina välillä aika pähkäilyä. Toivottavasti onnistuu kuitenkin näin.
May you have a wonderful New Year!! Thank you for all you shared this year!
VastaaPoistaThank you Angela:) It's great that there are people who want to read these writings! I am grateful for that. I wish you a Happy New Year too!
Poista