Rukoilen...

"...kolkuttakaa, niin teille avataan." Matt. 7:7

Ei minun tarvitsisi rukoillessani yrittää taivuttaa sinua johonkin, ei kääntää päätäsi minun tahtooni. Minun on taipuminen sinun tahtoosi. Minä pyydän, sinä päätät. Usein pyytöni on huuto. Mutta en voi ruveta määräilemään sinua. Saatan tahtoa ja vaatia paljon sellaista, mikä ei lopulta olisikaan hyvä. Sinä tiedät kaiken.

Anna minulle levollista mieltä esittää asiani sinulle. Anna rauhallisena seisoa oven takana, jos ei kolkutukseni heti saa ovea avautumaan. Jos tiedän, että kolkutukseni kuullaan, ja ovi kyllä avataan, ei minun tarvitse yrittää hajottaa sitä ovea. Joskushan voi oven takana seisova kuulla sisältä: "Odota vähän. Tulen ihan kohta!". Ja silloin odotetaan, ehkä hymyhuulin, miettien, mitä sisällä onkaan meneillään. Kohta avataan:)

"...kun apua huudat, sen kuullessaan, hän vastaa sinulle kohta." Jes. 30:19

Riippuu asiasta, miten nopeasti ovi avataan. Hätätapauksissa ovi aukeaa  kiiruusti. Kyllä siellä sisällä tiedetään, millaisella asialla siellä oven takana ollaan.

"Sinä kansa, joka asut Siionissa, Jerusalemissa, älä itke! Hän on sinulle totisesti armollinen, kun apua huudat, sen kuullessaan hän vastaa sinulle kohta." Jes. 30:19

Sairaalan ensiavussakin heti selvitetään mistä on kyse. Ja sen mukaan sitten toimitaan. Odottaminen on vaikeaa.

Tartu rohkeasti ripaan ja kokeile ovea...

Jos se ei  aukea, kolkuta.

Siunattua maanantaita sinulle!