Kuinka käy?

"...onnellinen sinä, sinun käy hyvin!" Ps. 128:2

Meillä voi olla monenlaisia asioita mielessä, joista kysymme: "Kuinka meidän/kuinka minun käy?"  Pelkäämme, ettei meidän käy hyvin, vaan että kaikki menee pieleen, aivan hullusti, ja saamme harmia, saamme hävetä; kenties Jumalan ja ihmisten edessä.  Kun itse tänä aamuna olin taas  sellaisen kysymyksen äärellä, mieleeni tuli lohduttavana sanat: "...onnellinen sinä, sinun käy hyvin...". Se tuntui hyvältä. Siltikin, vaikka inhimillisesti ajatellen, voisin kysyä: "Käykö minun todella hyvin?"  Eikö se kysymys toisaalta muistuta sitä kuuluisaa käärmeen kysymystä: "Onko Jumala todellakin sanonut?"  Valitettavasti usein haluamme uskoa enemmän itseämme tai muita ihmisiä, tai jopa "käärmettä", kuin Jumalaa. Minkätähden? Se kuulostaa korvaamme mahdollisemmalta kuin Jumalan "mahdottomat" lupaukset. Ja niin ollaan taas siinä tilanteessa, jossa Jeesus voisi sanoa meille: "Jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään verran..." Opetuslapsilla sitä ei ollut. 

Kuinka siis käy?  "Onnellinen sinä, sinun käy hyvin." Jokaisen Jumalan lapsen käy lopulta hyvin - niillä Hänen teillään. Se tie vie kotiin. Ja matkalla Isä "runsaasti antaa meille kaikkea nautittavaksemme". 

Antakoon Isä meidän uskon silmin katsella sitä, mitä omistamme Hänessä, Jeesuksen, Ylipappimme, Isoveljemme työn tähden!

---

Linkit Koivuniemen Raamattuhakuun, josta voi lukea tekstissä käytetyt jakeet kokonaan.

Psalmi 128:2 (Jakeessa puhutaan siitä, että saa käyttää omat ansionsa omaksi hyväkseen. Mutta uskon silti, että Jumala voi käyttää jakeen sanoja myös laajemmassa mittakaavassa, vakuuttaakseen omilleen sitä, että Hänen ominaan heidän käy hyvin.)

1. Moos. 3:1 (käärmeen kysymys)

Matt. 17:20, Luuk. 17:6  (Jeesuksen toteamus olemattomasta uskosta)

1. Tim. 6:17 (runsaat antimet)