perjantai 18. helmikuuta 2022

Entä jos Hänen olisi juuri tänään määrä olla sinun kotonasi...

Heti alkuun sanon, että Jeesus lupasi olla kanssamme joka päivä. Se tarkoittaa, että niinäkin päivinä, jolloin emme tunne sellaista. Mutta sitten on niitäkin hetkiä, jolloin meidänkin heikot aistimme jotain huomaavat.

Päivän Sanassa oli tälle päivälle merkitty luettavaksi mm. nämä:

"Hän sanoi: "Herrani, suothan minulle sen kunnian, ettet kulje palvelijasi ohi." 1. Moos. 18:3 KR-92

"..."Tänään minun on määrä olla vieraana sinun kodissasi." Luuk. 19:5* KR-92

Ja sitten oli vielä sekin tilanne: "Kun Jeesuksen taivaaseenottamisen aika oli lähenemässä, hän suuntasi kulkunsa  Jerusalemia kohti. Edellään hän lähetti sananviejiä. Nämä  lähtivät matkaan ja menivät erääseen Samarian kylään valmistelemaan Jeesuksen tuloa. Kyläläiset kuitenkin kieltäytyivät ottamasta Jeesusta vastaan, koska hän oli menossa Jerusalemiin." Ja niin Jeesus ja opetuslapset: "Yhdessä he jatkoivat matkaa toiseen kylään." Luuk. 9:51-53**,56 KR-92  

Mutta vähän näiden lukemista edeltävistä ajatuksista. Olin miettinyt jo ennen ylösnousua, että miten monin tavoin vaivaista porukkaa me uskovatkin olemme. Monenlaista vaikeutta ja vaivaa voi meillä olla läpi elämän. Me haluaisimme Jeesuksen olevan näkyvämmin arjessamme, mutta usein emme sitä läsnäoloa havaitse. Ja kuitenkin Hän sanoi olevansa kanssamme joka päivä. Sitten mieleni kääntyi miettimään Aabrahamia, jota uskon sankariksi nimetään. Jumala ilmestyi hänelle useamman kerran ja lupasi ihania asioita. Mutta suuri osa Aabrahaminkin elämästä oli varmasti sitä harmaata arkea, jolloin ei näkynyt tähtitaivasta, eikä Jumalaa Aabrahamin silmiin, eikä kuulunut korviin. Mutta silti Jumala  oli hänen kanssaan ja johdatti häntä niinä vaikeinakin aikoina, kun oli vaikkapa nälänhädän ajat ja piti lähteä Egyptiin asti ruoan perässä.

Mutta miten tämä sitten meihin ja tähän päivään liittyy? Meillä on sama Jumala. Sama huolenpito omassa, usein niin harmaassa arjessamme. Ja mielenkiintoinen pieni yksityiskohta tälle päivälle oli juuri tämä Aabrahamin mietintä ennen ylösnousua, sillä kun sitten rupesin noita jakeita Päivän sana -kirjasesta lukemaan, oli tuo ensimmäinen jae, jossa pyydetään, ettei Herra kulkisi ohi, juuri Aabrahamista! Kun luin jakeen, en tiennyt kenestä siinä on kyse.  Ihmetykseni oli suuri kun etsin paikan ja näin, että siinähän on juuri Aabraham kyseessä.

Siunattua päivää sinulle! Hän on kanssasi tänään, havaitset sinä sitä tai et. Mutta kukaties tänään onkin juuri se päivä, jolloin Hänellä on jotain erityistä juuri sinulle...



Eräässä hengellisessä laulussa on sanat: "...tuo nimi loistaa aamutähden lailla, hädässä ja yössä maan..."

---

* Sakkeus oli siinä kyseessä.

** Mikä sääli sille kylälle! Menettivät Jeesuksen käynnin kylässään. No, joku toinen kylä sai sen onnen...



2 kommenttia:

  1. Kiitos tästä rohkaisusta! Niin, Aabrahamhan joutui odottamaan muistaakseni 75-vuotiaasta satavuotiaaksi ennen kuin lupaukset toteutuivat. Joten kyllä niin pitkästä ajasta suuri osa oli taatusti puuduttavaa arkea ja odotukseen väsymistä. Ihania nuo molemmat Päivän Sanan jakeet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen käyttänyt viimevuotista Päivän sana - kirjasta, kun tämänvuotista ei mulla ole, mutta ajattomiahan ne jakeet on:) Harvalla meistä varmaan olisi malttia Jumalan lupausten toteutumista odottaa Aabrahamin lailla, kun 75 v. jo oli, eikä vielä ollut lupausten toteutuminen näköpiirissäkään! Mutta on ihana asia, että hänen elämästään on meille Raamattuun kirjoitettu. Ja armosta meitäkin Aabrahamin lapsiksi voidaan kutsua, Jeesuksen tähden.

      Poista