Isäntä kertoi eilen aamulla unensa, jonka oli nähnyt. Siinä hänen isoisänsä sanoi joillekin: "Mennään tekemään suuria tekoja". Ja levitti sitten käsistään pieniä siemeniä pöydälle. Pöydällä oli myös vettä. Siitä siemenet imaisivat veden itseensä.
---
Yksi ajatus tuli tuosta mieleeni. Kun Raamatussa puhutaan kastelemisesta ja kastelijasta, niin siitä on minulle aina tullut mieleen vain se, että sitä kastellaan, mikä jo on kasvamaan pantu, ettei kasvu pysähdy tai kuole. Mutta tuli mieleen sekin, että jotkut kasvamaan laitettavathan kaipaavat vettä jo ennen maahan laittoa. Herneitä esimerkiksi liotetaan. Voi ne maahan laittaa ilmankin, mutta paremmin lähtee kasvamaan liotettuina.
Joku voi siis olla tälläinen esikastelijakin, liottaja, varmaankin. Ja sillätavoin osana jotain suurta:) Jumala tietysti itse tekee sitä kyllä meille itsekullekin, niinkuin muitakin "puutarhurin" hommaan kuuluvaa. Mutta onhan se suuri asia, jos saamme olla Suuren Puutarhurin opissa, ja hän antaa meidän jotain tehdäkin.
Ihanaa aluillaan olevaa puutarhakautta 🌱
"Niin ei siis istuttaja ole mitään, eikä kastelijakaan, vaan Jumala, joka kasvun antaa.
Mutta istuttaja ja kastelija ovat yhtä; kuitenkin on kumpikin saava oman palkkansa oman työnsä mukaan.
Sillä me olemme Jumalan työtovereita; te olette Jumalan viljelysmaa, olette Jumalan rakennus."
1. Kor. 3:7-9
Rukousta ainakin tarvitaan paljon! Herra voi tehdä, ja tekeekin ihmeitä!
VastaaPoistaNiin tarvitaan. Ja se on varmaan sitä parasta esikastelua, vaikka sen vaikutukset ei aina meille näy.
VastaaPoista