perjantai 13. toukokuuta 2022

Etu, jota emme ansainneet

Etu: syyttömäksi julistettu, Jumalan lähelle vedetty, Jumalan ystäviksi ja lapsiksi kutsuttu. Vihollisuudet  päättyneet. 

Nämä edut poimin Sana Elämään kommentaariraamatun* selityksestä jakeeseen Room. 5:2. 

Että meitä Jumalan  lapsiksi kutsutaan... on se kyllä ihmeellistä, ja suurta armoa ja rakkautta meitä kohtaan! Ja että olemme todellisesti; oikeasti ja virallisesti - Jumalan lapsia. Emme siis ole - niinkuin joskus täällä ajassa kenties on, jotenkin väheksytyssä ns. lapsipuolen asemassa. Ei niin, vaan täydellisesti rakastettuja olemme! Vaikka meistä itsestämme ei aina siltä tuntuisikaan. Se ei kuitenkaan asiaa muuksi muuta.

"Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, 

jonka kautta myös olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armon, jossa me nyt olemme, ja meidän kerskauksemme on Jumalan kirkkauden toivo."  Room.  5:1-2   






"Mitä me siis sanomme esi-isämme Aabrahamin saavuttaneen lihan mukaan?

Sillä jos Aabraham oli teoista vanhurskautettu, on hänellä kerskaamista, mutta ei Jumalan edessä. Sillä mitä Raamattu sanoo: "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi". 

Mutta töitä tekevälle ei lueta palkkaa armosta, vaan ansioista, mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi;"  Room. 4:1-5

---,

Mainittu kirjakin yksi ansaitsematon etu. Saimme sen, koska edellinen omistaja ei sitä enää tarvinnut ajan vaivoista päästyään. 







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti