Sanonta on, että ruoho olisi vihreämpää aidan takana, jolla sanomisella sitä tarkoitetaan, että haikailemme aina jotain muuta, kuin mitä itsellämme on. Tulipa vain mieleeni, että onko uskonelämässämmekin samoin? Varmaankin on. Ehkä väheksymme sitä vihreää ruohoa, sitä laidunta, jolle Paimen meidät laittoi, tarkasti harkittuaan. Hän tiesi mitä kasvaa sillä laitumella, ja tiesi, että tämä lammas tarvisee juuri tätä, juuri nyt. Mutta lammaspa on tyytymätön. Kaverilla näyttää selvästi olevan paljon paremmat oltavat ja sapuskat tuolla aidan takana. Siellähän on kukkiakin ja täällä ei näy yhtään, se ajattelee. Paimen kuitenkin tietää kummankin lampaan tarpeet hyvinkin tarkkaan ja sen mukaan valitsee olosuhteet. Toinen voi nyt saada herkkuannoksen, toinen sen erittäin ravitsevan rautaisannokssen. Jospa lammas osaisi luottaa siihen Paimeensa ja käsittää kuinka hyvä Hän on. Silloin ei niin paljon tarvitsisi toisten laitumia kadehtien katsella. Onhan sitä itse yhtä rakastettu kuin se toinenkin!
Jeesus sanoi:
"Minä olen se hyvä Paimen. Hyvä Paimen antaa henkensä lammasten edestä." Joh. 10:11
"Sen suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään, kuin että hän antaa henkensä ystäväinsä edestä." Joh. 15:13
----
Kaivoin tähän kuvitukseksi alkuvuonna piirtämi kuvan.
 |
| Paimen ja laumansa |
Ps. Lampaiden sanomiset näkee tarvittaessa
täällä selvästi kirjoitettuna.
Semmoista se on :)
VastaaPoistaNiinpä:)
PoistaNiin, varmasti Paimen on tuonut meidät itse kunkin parhaalle ja juuri oikealle laitumelle. Oppisimmepa luottamaan häneen näissäkin asioissa. Hieno piirustus! <3
VastaaPoistaKiitos:) Siinäpä se onkin, kun ei oikein osata luottaa kuten hyvä olisi.
Poista