Kaikkina elämän päivinä...

"Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut kaikkina elänäni päivinä, ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti." Ps. 23:6 KR-92

Tuosta jakeesta kirjoitti Juha Vähäsarja kirjassaan Joka päivä lupaus kantaa: "Me emme ainoastaan elä Jumalan kaikkinäkevän katseen alla ja hänen johdatuksessaan. Ei, vaan meidät on ympäröity kokonaan hänen rakastavalla läsnäolollaan. Hyvyys ja rakkaus suorastaan täyttävät runsaudellaan koko olemisemme ja elämisemme kaikkina elämämme päivinä. Herran huoneessa me asumme, kohtaamme me sitten iloa tai surua, onnen tai onnettomuuden. Herran huoneessa otamme vastaan elämän riemun ja sen kipeät iskut. Herran huoneessa sairastamme kaikki sairautemme ja suremme kaikki surumme. Herran huoneesta löytyvät toiset hänen lapsensa ja yhteinen ehtoollispöytä. Sieltä löytyvät hänen jatkuva läsnäolonsa ja loppumaton rakkautensa. Onnellinen se, joka vaeltaa Herran omana Herran huoneessa. Päiviensä loppuun saakka onnellinen." Joka päivä lupaus kantaa/Juha Vähäsarja/Perussanoma

----

Minusta tuo oli lohdullista tekstiä. Tuo ajatus Jumalan meitä ympäröivästä rakkaudesta toi minulle  ikäänkuin mielikuvan vaikkapa sumusta ympärillämme, tai tuulesta, tai valosta... samaan tapaan kuin ne ympäröivät meitä,  Jumala on kaikkialla ympärillämme; ilma jota hengitämme. Tekstissä oli puhe myös Herran huoneesta. Sillä saattoi olla kahtalainen merkitys; paikka, jossa kokoonmme seurakuntana yhteen, olkoon se sitten kirkko, rukoushuone, tai muu kokoontumistila, jossa yhdessä kuitenkin ollaan Herran edessä, Herran huoneessa. Mutta vaikka emme pääsisi sellaisiin yhteisiin kokoontumisiin toisten kanssa, lohdullinen ajatus on se, että olemme silti Herran huoneessa ja hänen hoidossaan.

  "Kaikkina elämämme päivinä..."