lauantai 25. heinäkuuta 2020

Ontuva, mutta silti turvattu.

Minäkin olen "ontuva". Minua lohdutti eilen aamulla alla olevat kaksi Raamatunkohtaa, kun omia ahdistuksenaiheitani pohdin. Kun luin ne, tuumin mielessäni, että minäkin olen eräällä tavalla ontuva. Mutta lohduttavaa oli kuitenkin lukea Hänestä, joka oli juuri tullut.

"Ja kun hän oli kulkenut Penuelin ohitse,
 nousi aurinko, mutta hän ontui lonkkaansa."
 1 Moos. 32:31

"...minä olen Herran sotajoukon päämies,
 ja olen juuri nyt tullut..."
 Joos. 5:14


"Turvattomanakin" turvassa. Koen myös jatkuvasti turvattomuutta erilaisten ahdistusteni keskellä.  Mutta näitä miettiessä, minulle tuli mieleen tämä kohta turvallisuudesta:


"Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, 
sinua kannattavat iankaikkiset käsivarret."
5 Moos. 33:27 


Voisiko sen turvallisempaa paikkaa ja turvaa olla! Vaikka itse olisin pelokas, täytyy sen turvan olla kaikkein paras.





Siunattua ja turvallista päivää sinulle, joka näitä luet!



6 kommenttia:

  1. Minäkin olen aina ollut ontuva ja monesti hyvin turvatonkin. Mutta onneksi Raamatussa on meille paljon lupauksia turvallisuudesta ja Isän hoidosta. Siunausta ja turvallisuutta sinunkin päivääsi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos:) Onneksi meille on tuollaisia lupauksia kirjattu muistiin! Tänään iloitsin tässä aamupäivällä siitä, että sain itsenikin käymään suolla:)

      Poista
  2. Olipa taas sopiva omiinkin mietteisiini! :) T: Villasukkavihulainen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meitä on varmaan monta, jotka koemme itsemme sellaisiksi. Kaikki vain ei sitä toisille kerro. Onneksi meille on vakuutettu Jumalan läsnäoloa ja turvallisuutta:)

      Poista
  3. Kyllä meitä pelokkaita/ontuvia riittää, mutta meillä on turvallinen Isä, meilläkin joilla ei turvallista isäsuhdetta ole ollut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi on niin, että meillä on kuitenkin Hänessä se turva:) Siltikin vaikka meitä monesti pelottaa yksi sun toinen asia.

      Poista