Hiljaa vaan ... saat olla

Edessä tyhjä pöytä. Aamulukemiset on luettu. Mitään kirjoitettavaakaan ei tunnu olevan. Ei myöskään rukousta muutamaa sanaa enempää. Tulee ajatus, että hyvä hetki pitäisi jotenkin käyttää hyödyksi, eikä  vain olla. Mutta kohta alkaa kuulua mielessä laulun sanoja jostain vuosien takaa:

"...hiljaa vaan saat olla... 

minuun luota vaan...

hiljaa vaan...  

sut täytän rauhallaan..."

Kuulin sanat mielessäni laulettuna sillä äänellä, jolla niitä vuosia sitten olin paljonkin kuunnellut. Mutta nyt oli todella paljon vuosia välissä edellisestä kuuntelukerrasta. Niitä oli niin paljon, etten heti kyennyt muistamaan kuka laulaa. Etsin kaseteistani sopivaa, ei löytynyt. Sitten muistin; Heimo Enbuskan äänihän se noita sanoja laulaa herkällä tavallaan, joka lauluun sopiikin. 

Ja laulu mielessäni jatkuu...

"... Pyhän Hengen puhtaat siivet

ne sua kantaa...

tiedän sen...

Hiljaa vaan, saat olla..."

Jotensakin noin. 

---

Kuuntelin Heimo Enbuskaa yhteen aikaan todella paljon; silloin, kun muutenkin paljon musiikkia kuuntelin, eli yksin ollessani. Nykyään sitä tulee tehtyä harvoin. Mutta nyt voisi ottaa Enbuskat esiin. Yhden cd:n häneltä näin tuossa hyllyssä, mutta minulla pitäisi olla  häneltä muutakin; kasetteja. Ovat kai jossain varastossa, mutta saaneeko niitä esiin sieltä...?  Ehkä palaan vielä aiheeseen,  eli Enbuskan musiikkiin, jos löydän kasetteja.