Lapset seuraavat vanhempiaan

 "Olkaa siis Jumalan seuraajia, niinkuin rakkaaat lapset,"  Ef. 5:1

Niinkuin vanhemmilleen rakkaat lapset...  Kumpi siitä rakkaudesta enemmän mahtaa käsittää, vanhempi vai lapsi?  (Pieni) lapsi ei edes tunne koko sanaa, on vain sen kohteena. Hänkin ymmärtää, miltä tuntuu olla siinä isän ja äidin rakkauden kohteena, kaikkea sitä huomiota ja huolenpitoa ja hyväilyä saamassa.

Meillä isommillakin, myös Jumalan lapsina, on myös jatkuva tarve ja kaipuu sellaiseen, että meidät huomioidaan. Vanhempien ja lasten suhde on pieni "kuva" siitä, mitä on Isän Jumalan ja hänen lastensa välillä. Hän rakastaa äärettömän paljon myös meitä "kitiseviä kakaroitaan", niitä Hänelle niin rakkaita.

Seurataan Isää. Vaikka me "mäkeä noustessamme heittäytyisimme maahan kitisemään", ei hän  jätä meitä huomiotta, vaikka joskus siltä näyttäisikin. Omiaan jättää Hän ei saata!