Sinä sanoit olevasi lempeä ja nöyrä. Katsotko minuakin lempein silmin, kun omien pelkojeni ja ahdistusteni kanssa - jotka ovat kovin pieniä joihinkin muihin verrattuna - Sinulle valitan? Kun tuon ahdistukseni eteesi anoen, että minuakin auttaisit, ettei tarvitsisi olla niin masentunut? Varmasti sinun täytyy olla lempeä, sillä sellainenhan sanoit olevasi. Ensiksi varmaan tahdot sanoa minulle, että "lopeta vertailu". Huomasin sen heti, kun olin kirjoittanut sen. Sinä katsot yhtä ihmistä kerrallaan, et vertaile, hyvässä tai pahassa. Sinä katsot siinä hetkessä kuin yhtä ainoaa, vaikka olet samalla tavoin läsnä jokaiselle muullekin. Siitä ajatuksesta saan rohkeutta tuoda ahdistukseni täysin ja pelotta eteesi. Sinä kuuntelet ja katsot ymmärryksellä minua. Tahdot sanoa: - Älä pelkää. Minä olen lunastanut sinut. Sinä olet minun. Minä en sinua hylkää enkä jätä.*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti