"Simon, Simon! Saatana on saanut luvan seuloa teitä niin kuin viljaa. Mutta minä olen rukoillut puolestasi, ettei uskosi sammuisi. Ja kun olet palannut, vahvista veljiäsi." Luuk. 22:31-32 KR-92
Saatana sai luvan, jälleen tässä. (Taannoin luimme, että se sai luvan myös Jobin koettelemiseen.)*
Mutta Jeesus oli rukoillut!
Usko joutui syvästi ravistelevaan koettelemukseen, mutta usko ei sammunut, juuri sen Jeesuksen esirukouksen tähden.
Meilläkin on sama esirukoilija. Muuten emme kestäisi omissa ahdingoissamme, niissä vähäisissäkään.
Kun Pietari oli joutunut omaan seulaansa, jäänyt kiinni siihen, halusi hän varmaan hetikohta palata takaisin Jeesuksen läheiseksi, mutta ei varmaan heti kyennyt oikein uskomaan, että Jeesus hänestä enää välittäisi; tuli hänelle varmaan jonain hetkenä lohdullisina ja rohkaisevina mieleen Jeesuksen sanat siitä, että Jeesus oli rukoillut hänen puolestaan. Ja sekin, että Jeesus mainitsi paluun mahdollisuuden.
Ja olipa Jeesus vielä puhunut veljien vahvistamisestakin. Sitä hän tuskin jaksoi synkimpinä hetkinä edes muistaa, mutta myöhemmin sekin varmaan tuli hänen mieleensä. Ja silloin hän vasta käsitti, kuinka sitä vahvistamista puolin ja toisin todella tarvittiin.
Se kaikki oli ihme; armon ja anteeksiannon ihme, jonka ansioton sai.
(Olin kirjoittanut tämän tekstin vihkooni päivänä, jolloin isäni kuolemasta oli tullut kuluneeksi 28 vuotta.)
---
* Jobista tässä tekstissä, (jutun loppuosassa):
https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2022/03/viela-heikkoudesta-ja-karsimyksesta.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti