Ei mitään mitätöntä hommaa... Jumalan palkkalaisena.

"Sentähden, rakkaat veljeni, olkaa lujat, järkähtämättömät, aina innokkaat Herran työssä, tietäen, että teidän vaivanäkönne ei ole turha Herrassa." 1. Kor. 15:58

Rukouskirjassa oli tästä jakeesta: "Sinulle ei mikään ole pientä ja arvotonta, kun se on tehty kuuliaisena Jumalalle." Fredrik Wislöff/Rukouskirjani

Minä luin tuon ensin väärin, näin: "Siinä ei ole mitään pientä ja arvotonta..." Siis siinä Jumalan työssä, jota kaiketi kaikki tekemisemme päivän mittaan on. Sanotaanhan näinkin: 

"Kaikki, mitä teette, se tehkää sydämestänne, niinkuin Herralle eikä ihmisille." Kol. 3:23

Varmaan jokainen meistä löytää itsensä väheksymästä kaikkea sitä, mitä päivän mittaan tekee. Jumalan elopelloilla olemista ajatellessamme arvostamme vain ehkä sellaista työtä, joka on varsinaisesti nimetty sellaiseksi. Mutta tuo ylläoleva jae kaiken tekemisestä kuin Herralle, oli Kolossalaiskirjeessä sen jälkeen, kun Paavali oli ohjeistanut palvelijoita omien hommiensa tekemisessä...

Olisimme kaiketi tyytyväisempiä elämäämme, jos osaisimme arvostaa omaakin paikkaamme ja muistaisimme ottaa ne omatkin tekemisemme, olkoon ne sitten meidän mielestämme kuinka olemattomia tai tympeitä hommia tahansa, kuitenkin Herralle tehtyinä töinä... 

Hyvää "työpäivää" 

olet sitten missä tahansa!

---

Paavalinkin päiväohjelmaan kuului mm: "... kaiken muun lisäksi jokapäiväistä tunkeilua luonani...". 2. Kor. 11:28. Hän varmaan otti ne tunkeilevat ihmisetkin vastaan arvokkuudella ja Jumalan töinä... Sanoohan hän seuraavassa jakeessa: "Kuka on heikko, etten minäkin olisi heikko? Kuka lankeaa, ettei se minua polttaisi?" 

--

Ja vielä tämä:  Kun olin jättänyt aamutouhujen takia jutun edelläolevaan vaiheeseen, ja lähtenyt saattelemaan yhtä koululaista, tuli kävellessä toisenlaisia ajatuksia. Ne oli jonkinverran ahdistavia ajatuksia siitä, ettei ole todellakaan ollut omissa tekemisissään sellainen, jolle voisi sanoa, että hyvin tehty. Mietin ensin, etten voikaan julkaista tätä juttuani. Mutta toisaalta, tiesihän hän, millaisia kelvottomiksikin katsottavia tekemissään ja olemisissaan hän kutsui. Palkkaa meille maksetaan tekemistemme mukaan, näin olen ymmärtänyt, mutta pelastus on armosta. "Töidemme" suhteen voidaan kyllä mennä Isän luo ja sanoa, ettei tämä nyt mennyt niinkuin hyvä olisi ollut. Ja mitä hän sanoo? Varmaan lempeästi ohjastaa siitä taas eteenpäin, ettemme jumita niihin epäonnistumisiimme.

No niin, siunattua päivää siis sinulle:)