"Hän masensi heidän sydämensä kärsimyksellä; he sortuivat, eikä ollut auttajaa. Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan. Hän vei heidät ulos pimeydestä ja synkeydestä, ja katkaisi heidän kahleensa. Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan. Sillä hän särkee vaskiset ovet ja rikkoo rautaiset salvat." Ps. 107:12-16
Kuvittele joku rakennelma, joka on tarvitsee tukipuita. Ja sitten niitä ei jonain hetkenä enää olekaan. Kuinka rakennelma pysyy enää pystyssä? Ajatuksissni oli tänä aamuna eräs oma asiamme, johon kipeästi kaipaisimme apua. Sitä on odotettu kauan. On toivottu erinäisistä seikoista olevan apu tilanteeseen. Vaan apua ei ole tullut. Siinä asiassa näyttävät kaikki inhimilliset tukemme ja turvaverkkomme, kaikki meidän silmissämme mahdolliset avut kadonneet. Meillä ei ole enää mitään omia keinoja, ei avun lähteitä, muuta kuin Sinä Herra. Sinua me huudamme avuksi. Sinä olet viisas ja osaat ratkaista tämänkin tilanteen, vaikka meistä se näyttää toivottomalta sotkulta. Älä anna meidän vaipua samaan toivottomuuteen, anna meidän katsoa sotkujemme yli Sinuun! Kaiken muunkin tiedät, mikä elämäämme koettelee. Johda kaikissa näissä. Niin tänään, kuin joka päivä.
Usein saatetamme rukoilla iltasella, että olisit kanssamme kun yö joutuu. Mutta yhtä tarpeellinen tuo rukous on, kun päivä on alkamaisillaan. Jää siis luoksemme, kun päivä jo joutuu!
2. Kuningasten kirja 6:14-17 Avaa meidänkin silmämme näkemään profeetta Elisan palvelijan tavoin ne "tuliset hevoset ja taivaan sotajoukot", jotka turvaavat meitä kaiken keskellä.
Masentuneita ihmisiä on paljon ja enempi nyt, mutta että uskovatkin ihmiset masentuu, on se Jumalan sallima koulu, että uskossa kasvettaisiin, "Isä kurittaa jokaista lastaan jota hän rakastaa",ja se kuritus on meidän parhaaksemme, yksin rakkautta lastaan kohtaan. Ei hyvinä aikoina kädet mene niin helposti ristiin, kuin huonoina aikoina. Tämä maailma elää ja on pimeydessä nyt enempi kuin koskaan, ja koko ajan Jumala haluaa ojentaa auttavat kätensä, pienissäkin asioissa, mikään ei ole hänelle vierasta tai ongelma, Jumala on luvannut masentuneitakin lohduttaa, ja monenlaisissa ahdistuksessa olevia ihmisiä auttaa. Tuo psalmi on niin rohkaiseva.
VastaaPoistaItse en koskaan ole ollut masentunut, mutta muulla tavoin olen saanut kokea miten hän on minua kasvattanut tällä tiellä,
koetuksista päästyä on seurannut ilo ja rauha, ja luottamus,
se on tärkeintä että me luotettaisiin häneen kaikessa mikä meitä ahdistaa tässä maailmassa.
ok. aina nää tulee pitkiä kommentteja, mutta noista aiheistasi Raamatun kohdista tulee aina se niin ja aamen.
Kyllä se noin on kuten kirjoitit, että Jumalan koulua se on, vaikka ei niitä oppitunteja oppilas niin mielellään ottaisikaan. Se on juuri niin, että kun kaikki tuntuu menevän sutjakasti, niin ei ihminen tunne tarvetta kääntyä Jumalan päin. Mutta kaikenlaiset koettelemukset, mitä ne nyt kelläkin on, saa kyllä kääntymään Jumalan puoleen. Minä puolestani olen aina ollut masennukseen taipuvainen, ei tarvita kovin kummoisiakaan asioita kun mieli menee maahan. Mutta onneksi me itsekukin saadaan olla omanlaisiamme, ja sellaisina turvata Isään:)
PoistaVielä en muuten katsonutkaan sitä Renen juttua, mutta aikomus on. Päädyin sinä päivänä katsomaan sielta One Wayn kanavalta ihan muuta hyvää ohjelmaa.
Uskotaan kuitenkin siihen, että Herra on kuitenkin voimallinen auttamaan, asiassa jos toisessakin. Siunausta ja voimia sinne!
VastaaPoistaKiitos Sesse! Niin tehdään. Hän voi kyllä auttaa mahdottomalta näyttävissäkin tilanteissa, Hänellä on keinoja joita me ei tunneta.
Poista